perjantai 30. syyskuuta 2022

Ursula Vala: Kuoleman monet kasvot.


 ”Aloitamme aivoista. Näette edessäni 1385 gramman painoisen kappaleen harmaata, poimullista, melko pehmeää kudosta. Tässä kudoksessa on koko maailma. Kaikki se, mitä tämä ihminen on eläessään tehnyt ja ajatellut. Kaikki muistot. Koko elämä.”

Kuolema tuntuu olevan tabu, jota ei uskalleta kohdata tai puhua. Se halutaan työntää jonnekin kaukaisuuteen, vaikka meistä jokainen joutuu katsomaan sitä silmiin eri tavoin. Kuolema jo itsessään saa ihmiset kavahtamaan, mutta mitäs sitten kun kerrotaan suoraan mitä ruumiille tehdään, sen jälkeen kun viikatemies on käynyt kylässä?


Voisin vääntää aika monta goottivitsiä, mutta kuolema on aina kiehtonut minua. Olen aina halunnut tietää mitä tapahtuu kun kuolee. Tyhjentävää vastausta en saa ennenkuin itse ylitän kuoleman rajan, mutta pienen aavistuksen siitä voi saada lukemalla ”Kuoleman monet kasvot”-kirjan.


Nimittäin, kukapa ei olisi niin perillä kuolemasta, ainakin sen fysiologisesta puolesta kuin ruumiinavauksia tekevä erikoislääkäri.

”Iäkkäät ihmiset kuolevat saunaan ilman alkoholin osuutta. Mielestäni tämä ei ole ollenkaan huono kuolema. Iäkäs ihminen istuu lämpimässä saunassa, heittää ehkä vähän löylyä, nauttii olostaan ja sulkee silmänsä hetkeksi. Sitten havahtuukin siihen, kun pyhä Pietari ravistaa lempeästi olkapäästä ja kehottaa siirtymään kohti taivaan portteja. Kuolema on rauhallinen ja kivuton.”

Ursula Vala on oikeuslääkäri, joka raottaa verhoa tähän mystiseen maailmaan. Kirjan alussa hän kertoo miten hän päätyi alalle, muistelee ensimmäisiä kohtaamisia vainajien kanssa ja miten ura lähti noiden kalmojen jälkeen urkenemaan. Erityisen mielenkiintoista oli lukea siitä millainen on oikeuslääkärin tavallinen työpäivä. Ainakin opin sen, että oikeuslääkäri tekee paljon muutakin kuin viettää aikaansa ruumiiden vieressä. Kuolinsyy olisi löydettävä, mutta se on muutakin kuin itse vainajan ääressä olemista.


Ja jotta oikeuslääkäri pääsee hommiinsa, tarvitaan vainajia. Kirjassa on paljon tietoa erilaisista tavoista kuolla, kuolemanjälkeisistä muutoksista, kuolemaan liittyvästä lainsäädännöstä,  erilaisista sairauksista, henkirikoksista sekä ajatuksia ja vinkkejä eläville miten haluaa tulla kohdelluksi kuolemansa jälkeen. Suosittelenkin jokaisen miettimään omia hautajaisiaan ja kirjaamaan toiveitaan ylös, se helpottaa kummasti omaisten taakkaa järjestelyiden keskellä.

”Vainajissa ei ole mitään pelottavaa. Vainaja näyttää erilaiselta kuin elävä, minkä tietävät hyvin ne, jotka ovat käyneet jättämässä jäähyväiset kuolleelle ihmiselle. Vainajan piirteet ovat samat kuin elinaikana, mutta täydellinen liikkumattomuus tekee hänet erinäköiseksi kuin elinaikana. Ikään kuin

nähtävillä olisi vain tämän ihmisen kuori, mutta sielu on poissa. Tämä täydellinen liikkumattomuus onkin vainajissa silmiinpistävin piirre. Nukkuva tai tajuton ihminen ei ole koskaan samalla tavalla täysin liikkumaton.”

Lukiessa en voinut kuin todeta, että tuskinpa ketään meitä syynätään niin tarkasti päästä varpaisiin kertaheitolla kuin ruumiinavauksessa. Silloin saattaa selvitä moni asia, jota ihmisen eläessä ei ole löydetty. Joskus on tilanteita, jolloin kuolinsyytä ei edes oikeuslääkäri saa selville.


Vaikka aihetta voisi pitää raskaana, kirja on kuitenkin kaikkea muuta. Se on supermielenkiintoinen, selkeästi, taitavasti ja värikkäästi kirjoitettu. Lukijalle raotetaan vähä vähältä oikeuslääkärin työn eri puolia, ja kyllä, kirjassa käydään läpi aika tarkkaankin ruumiinavauksen vaiheet sekä kuoleman jälkeiset muutokset, mutta ne tuodaan lukijalle faktana ilman sen kummempia mässäilyjä. Erityisesti mieleeni jäi miten hurja ero on ns. lääkärikielellä  ja tavallisella arkikielellä kirjoitetulla selvityksellä. Onpa kirjassa oma vainajakin, jonka sukunimi on yksi hienoimmista ikinä: Kalmankukka.


Tämän kirjan tulisi olla jokaisen lukulistalla, koska me kaikki kuolemme kerran.

”Nyt taustalla soi Richard Wagnerin Lohengrin-alkusoitto. En erityisemmin pidä Wagnerista, mutta tömö kaunis musiikki sopii erityisen hyvin rosooista elämää viettäneelle vainajalle, joka nyt on kaiken ahdistuksen ja kurjuuden tuolla puolen.”

Ursula Vala: Kuoleman monet kasvot. Totuus oikeuslääkärin työstä. Into Kustannus. 2022. 274s.