”Kuninkaallisen ollessa kyseessä mikään ei tapahdu sattumalta, vaan kaikki on suunniteltua.”
Kuninkaalliset ovat harvinainen, mutta loputonta mielenkiintoa herättävä ihmisryhmä. Näin on ollut varmaankin yhtä kauan kuin on ollut kuninkaallisia. Osa kruunupäistä syntyy sellaisiksi, osa on päässyt toteuttamaan sen, mistä lähes jokainen pikkutyttö unelmoi - pääsyn prinseksaksi.
Tänä päivänä kuninkaallisilla ei ole samanlaista valtaa kuin ennen, eikä tarvitse olla siniverinen päästäkseen kruunupään kanssa naimisiin. Tosin ihan helppoa se ei ole. Kruunupäitä on vähän ja kovin moni tavis ei kuitenkaan vaihtaisi harmahkoa arkeaan joka paikkaan tunkeviin salamavaloihin, kaikkialle seuraaviin turvamiehiin ja klikkiotsikoihin. Vaikkakin kruunupäänä olemisessa on varmasti myös puolensa. Vaikka siinä on monenmoisia etuja, se on silti kovaa hommaa ja sitä kuuluisaa velvollisuutta ja esikuvana olemista. Ja pahimmillaan varsinaiseen hommaan pääsee eläkeukkona, kun oma äiti kuolee. Muut ikätoverit ovat silloin jo eläkkeellä.
Satu Jaatinen, turkulainen toimittaja ja tietokirjailija, on niputtanut huiman määrän tähän erikoiseen ihmisryhmään liittyviä faktoja ja yksityiskohtia kirjaksi. Kuninkaallisessa seurassa - kirjassa käydään läpi Euroopan kuninkaallisten elämää 1000 vuoden ajalta. Ensin täytyy kuitenkin aloittaa kuninkaallisista perusasioista, kuten monarkisti ja rojalisti -sanojen merkityseroista. Kun oikeat termit on saatu kohdilleen, on aika sukeltaa etikettisääntöjen ja miljoonan eri pikku detaljin maailmaan. Maailmaan, jossa perhe on pahin ja tärkein avain tulevaisuuteen. Kirja sisältää huomattavan paljon monenlaista nippelitietoa aiheesta kruunuineen, vaakunoineen, käyttäytymiskoodeineen, linnoineen, palvelijoineen ja rituaaleineen historian havinasta nykypäivään. Aiheet ovat mitä moninaisimmat. Eikä aatelisiakaan, noita kuninkaallisten pikku apulaisia, kirjassa täysin unohdeta.
”Rojalismin käsite jo korostaa sitä, että kuningaskunnassa on kyse perheyrityksessä. Hallitsija tarvitsee ympärilleen vahvan perheen, mutta kruunun pahimmat uhat tulevat myös usein juuri perheen sisältä. Sukujen sisällä on kapinoitu, juoniteltu, riidelty ja rakastuttu kautta vuosisatojen. Hallitsijan kruunu on voinut olla vain yhdessä päässä kerrallaan, ja niin perheenjäsenillä kuin kansallakin on ollut toisinaan eriäviä mielipiteitä siitä, kenelle kruunu lopulta kuuluu.”
Kirja toimii myös oivana käytösoppaana, jos postiluukusta sattuisi tipahtamaan kutsu kuninkaallisiin juhliin: kuinka tulee toimia, pukeutua, ruokailla ja käyttäytyä oikeaoppisesti. Ja ennen kaikkea, miten puhutella kuninkaallista oikein kaikkien titteleiden kanssa? Kruunupäiden kanssa asioidessa kaikkea kun käskyttää tiukka protokolla.
Jaatisen Rojalistin käsikirja on kaunis ja huolellisesi tehty, hieno kirja. Visuaaliselta ilmeeltään se huokuu aiheeseen sopivaa arvokkuutta kansikuvasta alkaen sisältäen kauniin taiton ja liudan kuvia. Tosin kirjan luettuaan saa huomata, etteivät kuninkaalliset ole tavallisia kuolevaisia kummempia eikä heidän hommansa ole kovin kummoinen. Ja perimys on tehnyt sen, ettei hallitsijan tehtävään ole päätynyt se sopivin tyyppi, vaan välillä kaikkea muuta.
Siispä: jos pidät kuninkaallisten seuraamisesta ja aiheeseen liittyvästä historian siipien kahinasta, suosittelen ehdottomasti lukemaan tämän kirjan. Jos olet seurannut The Crownin kaltaisia sarjoja, tämä kirja tarjoaa monenmoista fakta - ja taustatietoa sarjassa esitettyihin asioihin. Muille kirja voi toimia hyvänä kurkistuksena menneeseen ja kepeänä lukemisena nykyajan seuratuimmista ihmisistä.
”Tulevasta arkkiherttuattaresta ja keisarinna Maria Teresiasta tuli Habsburg-suvun mahtavin naispuolinen hallitsija, vaikka hänen kasvatuksessaan oli painotettu keskustelutaitoa, laulua, ratsastusta ja metsästystä. Hänen odotettiin olevan ensisijaisesti hyvä vaimo, jolla oli kyky viihdyttää puolisoaan ja vieraitaan, eikä politiikkaa ja taloutta seuraava hallitsija.”
Satu Jaatinen: Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja. Docendo, 2020. 264 s.