”Alan nähdä itseni Mian palvelijana. Olen ylpeä asemastani. Välejämme on hiertänyt vuosina epätasapaino. Emme ole koskaan voineet viettää aikaa yhdessä samoista lähtökohdista. Olen tehnyt virheen siinä, että olen uskonut, että olemme yhtä arvokkaita. Nyt olen asettunut oikealle paikalleni - Mian palvelijaksi - ja harmonia on saavutettu.”
Niinhän siinä sitten kävi, että jäin koukkuun äänikirjoihin ja otin Storytelin kokeiluun… Valitettavasti en ole ehtinyt kirjoitella kuuntelemistani kirjoista tänne kuin kerran kuukaudessa.
Aikani Storytelia selattuani löytyi mielenkiintoiselta vaikuttava kirja. Kirja pienestä Knutbystä, jossa oli toiminut hyvin eriskummallinen helluntaiseurakunta. Olen kiinnostunut erilaisista uskonnollisista yhteisöistä, erityisesti lahkomaisista toimivista kristillisistä ryhmistä ja niissä vaikuttavista ihmisistä jo ammattini ja koulutukseni takia. Pappina kun törmään aiheeseen tämän tästä.
Kirjan kirjoittajalle Linnéa Kulingille Knutby ja sen pieni seurakunta oli alkuun ihana paikka, jossa kaikki huolehtivat toisistaan ja jossa oltiin tiiviisti yhtä perhettä. Hän oli pienenä oikea ongelmalapsi, joka ei osannut leikkiä muiden lasten kanssa ja joka käyttäytyi muita kohtaan ilkeästi.Vanhemmat olivat pulassa, etsivät apua monesta paikasta, eikä mikään tuntunut tepsivän. Kunnes he tutustuivat Knutbyn pieneen Filadelfia-nimiseen helluntaiseurakuntaaan.
Knutbyssä tilanne muuttui: Linnéan perhe otettiin avosylin vastaan seurakuntaan, ja tytön käytös muuttui. Hän sai ystäviä seurakunnan toisista lapsista, ja aikuiset osasivat ottaa hänet huomioon aivan eri tavalla kuin ennen.
Vähä vähältä täydellinen onnela alkoi näyttää toisen puolensa. Linnéan kasvaessa hän ajautuu kohti lahkon ydintä kauemmaksi omasta perheestään. Teininä hän huomasi olevansa lahkon johtajan Åsan tyttären ilmainen orja, joka teki Mian läksyt, joutui seuraamaan Miaa jopa koulutusvalinnoissa ja tekemään kaiken kuten joku muu sanoi, ei niinkuin hän itse tahtoi. Linnean piti saada lupa lähteä ulos, nukkua tai syödä. Hän teki niitä asioita silloin kuin Miakin. Hänen piti kestää Mian pilkka, kiusaaminen ja väkivalta. Mian äiti Åsa, jota kutsuttiin Kristuksen morsiameksi, päätti kaikesta: koulutuksesta, puolisovalinnoista, vaatteista, kotien sisustamisesta… ja ainaisesta siivoamisesta. Pölyhiukkastakaan ei saanut näkyä missään. Lahkon johtaja Åsa Waldau, oli myös päättänyt, ettei Linnéan äiti ollut kelvollinen edes Taivaaseen. Joten kotiin Linneálla ei juuri ollut asiaa.
”Äiti on luopunut kaikkein kalleimmista aarteistaan, eli minusta ja Hampuksesta, siinä uskossa, että se oli ainoa mahdollisuutemme tulla pelastetuiksi.”
Asiat menivät vain hullummaksi, kunnes lopulta kupla puhkesi, Linnéa pääsi vapaaksi ja palasi perheensä luo. Alkoi pitkä toipuminen, terapia ja uusi elämä. Osa lahkon johtajista saivat tuomittiin tekemistään asioista.
Linneán tarina on kiinnostava, mutta surullinen ja ahdistava. Välillä teki pahaa kuunnella mihin kaikkeen Linnéaa pakotettiin ja kuinka helposti hän suostui siihen kaikkeen. Liikkeen taustalla oli varmasti hyvä tarkoitus, mutta kun yhdessä asiassa mentiin päin mäntyä, alkoi muutkin mennä samaa rataa. Uskonnollisissa liikkeissä erilaiset vallanhimoiset ja häiriintyneet ihmiset saattavat saada seuraajia ja valtaa ja voilá, katastrofin ainekset on kasassa. Ja näin taisi käydä tässäkin tapauksessa.
Tämä kirja on tärkeä jo siksi, että vastaavanlaisia lahkoja on tälläkin hetkellä ja niitä syntyy aina uusia. Kuling on tehnyt hyvän teon kertoessaan tarinansa, koska se kertoo meille miten vaarallisesta toiminnasta saattaa olla kyse.
Ääriajattelu on aina huono juttu, myös uskonnoissa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät kaikki uskonnolliset liikkeet ole lahkoja.
””Linnéa, mitä tämä oikeastaan on? Et ole oma itsesi. En ole koskaan nähnyt sinua tällaisena. Et ole oikeasti tällainen”, Peter sanoo ja katsoo minua huolestuneena.
Tuijotan pastoria terävästi.
”Tai sitten et ole koskaan nähnyt aitoa mua.””
Linnéa Kuling: Lahkon kasvattama - Knutbyn murha lapsen silmin. 2021 Storytelin äänikirja - kesto: 11 h 40 min. - lukija: Annika Poijärvi - Storytel Original. Lainaukset e-kirjasta.
