Jenni Kirves: Aino Sibelius, ihmeellinen olento

"Minä luotan sinuun lujasti. Minä uskon sinuun. Minä olen kuin lasiprisma. Kaikki riippuu siitä missä valaistuksessa minut näkee. Sinä olet timantti. Sinä loistat pimeässäkin."

Sibeliuksista on kirjoitettu paljon. Jean Sibeliuksen juhlavuoden aikana Ainokin vilahteli tämän tästä julkisuudessa, mutta lieneekö ainoatakaan eeposta, jossa hän olisi päässyt pääosaan? No nyt on.

Aino Sibelius, ihmeellinen olento- kirja kertoo Ainon version tuon kuuluisan pariskunnan varsin myrskyisästä elämästä. Kirja sisältää lukuisia katkelmia pariskunnan kirjeenvaihdosta ja kirjassa onkin lainattu heidän kirjeistään runsaasti otteita. Niistä huokuu pariskunnan syvä kiintymys toisiinsa.

Tuon kuuluisan rakkaustarinan päähenkilöiden lisäksi tavallaan kirjan kolmantena henkilönä on Suomi. Sibeliusten kautta peilautuu Suomen 1800-luvun loppuvuodet, 1900- luvun alkuvuodet ja ennen kaikkea sortokaudet. Suuret yhteiskunnalliset mullistukset ja sodat tuntuivat ja näkyivät myös Ainolassa ja Aino-rouva otti niihin kantaa vahvemmin kuin miehensä.

Minusta Aino ei ollut kovin ihmeellinen olento, mutta ihan tavallinen pulliainen hän ei sentään ollut. Lahjakas ja jalosukuinen Aino joutui kestämään paljon, eikä elämä Jeanin kaltaisen juopottelevan neron kanssa ollut varmasti helppoa. Yllätyin myös miten konservatiivinen Aino oli. Paljon konservatiivisempi kuin miehensä. Aino oli kuitenkin lähtöisin hyvin modernista perheestä eikä Sibeliusten ystäväpiiriä voi kovin vanhoilliseksi moittia. Toinen asia, josta yllätyin, oli se miten vankasti Aino kannatti Hitleriä ja kansallissosialismia. Hän oli henkeen ja vereen valkoinen.

Aino Sibelius - Ihmeellinen olento on sujuvasti etenevä kirja, jota rytmittää Sibeliuksen pariskunnan pääasiassa toisilleen kirjoittamat kirjeet. Jenni Kirves on koonnut kirjekatkelmat ja suorasanaisen selostuksensa toimivaksi kokonaisuudeksi. Kirja on tiiviisti, mutta selkeästi toteutettu kuvaus kaiken voittavasta rakkaudesta, hyvin sitkeästä naisesta ja elämälle vieraasta miehestä. Se on myös kuvaus Suomen taiteen kultakauden taiteen mahdollistaneista kulisseista. Ainon elämäntyöstä, joka oli hänen miehensä musiikki.

"Ainon 75-vuotispäivillä Janne piti jälleen koskettavan puheen: "Sinä olisit kenties voinut tulla onnellisemmaksi jonkun muun kanssa, mutta minä en milloinkaan.""

Jenni Kirves: Aino Sibelius, ihmeellinen olento, Johnny Kniga, 2015, 288