keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Kalervo Pulkkinen (toim): Tom of Finland. Välähdyksiä nimimerkin takaa

”Tom of Finland on maailmalla tunnetuimpia taiteilijoitamme, jossakin Jean Sibeliuksen, Mika Waltarin ja Tove Janssonin rinnalla.Hänet tunnettiin maailmalla jo ennen kuin hänestä tiedettiin Suomessa, mutta kotimaassaan nimimerkin takana ollut Touko Laaksonen (1920 – 1991) on jäänyt edelleen tuntemattomaksi.”

"Mikä tää Tom of Finland -juttu on?? Yht´äkkiä Tom of Finland on uusi Mumin”,
Mark Levengood huudahti Helsinki lit -tapahtumassa viime kesänä.

Kuka ihmeen Tom of Finland? Kamalan paljon kaverista puhutaan ja hehkutetaankin, mutta kuinka moni tietää lopulta kuka kätkeytyy tuon nimimerkin taakse. Minäkin olin toki nähnyt kohutut postimerkit ja tiesin Finlaysonin lakanoista, ja kuvien luonteen, mutta siihen se sitten jäikin.

Kuka on Tom of Finland?

Asiasta täytyy siis ottaa selvää. Kirjastoon mars.

Tom of Finlandista ei ole kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja. Oikeastaan ainoa uudempi kirja, jonka löysin, oli Kalervo Pulkkisen toimittama ”Tom of Finland, välähdyksiä nimimerkin takaa.”

Niitä välähdyksiä kirja sisältääkin runsaasti. Pääosassa ovat Tomin piirustukset ja kuvat Touko Laaksosesta. Kirja sisältää Tomin taiteen lisäksi lapsuusmuistoja, pätkiä kirjeistä ja muistoja niin häneltä itseltään kuin hänet tunteneilta ihmisiltä. Reiluun pariin sataan sivuun tekstiä ei ole tungettu liiaksi.

Tom of Finland alias Touko Laaksonen oli kotoisin Kaarinasta ja kasvoi onnellisessa perheessä, jossa taiteellisuuteen kannustettiin. Touko tykkäsi jo lapsena piirtää uniformupukuisia miehiä ja niitä hän piirsi läpi ikänsä. Sotavuosina Laaksonen yleni luutnantiksi ja hänet palkittiin vapaudenristillä. Sodan jälkeen hän elätti itsensä kapakkapianistina ja sittemmin hän työskenteli mainosalalla. Vapaaksi taiteilijaksi Laaksonen jäi vuonna 1973. Ensimmäinen Tom of Finland – näyttely pidettiin Hampurissa lokakuussa 1973 pienen kirjakaupan takahuoneessa. Elettiin vielä aikaa, jolloin homoseksuaalisuus ei ollut lähellekään niin hyväksyttyä kuin nykyään. Laaksonen vaikutti paljon Yhdysvalloissa, jossa hän oli kotimaataan paljon tunnetumpi ja jossa hän joutui taisteleman piirustustensa tekijänoikeuksista. Yhdysvalloista tulee myös nimi, jolla Touko Laaksonen paremmin tunnetaan.

Tom of Finland -nimi juontaa juurensa Tomin ensimmäisistä Yhdysvalloissa julkaistuista piirustuksista. Touko käytti itsestään Tom – taiteilijanimeä ja ajan trendin mukaan Tom sai peräänsä – of Finland – päätteen. Touko itse vierasti ajatusta maansa edustajana, hän oli omasta mielestään yksityinen taiteilija.

Suomessa Tom of Finland pysyi pitkään pimennossa laajalta yleisöltä. Vasta vuonna 1990 Image-lehti julkaisi hänestä laajan artikkelin. Vähän ennen kuolemaansa Laaksonen sai Suomen sarjakuvaseuran myöntämän tunnustuksen, Puupäähatun.
Kirja vastasi hyvin kysymykseeni siitä, kuka Tom of Finland on. Kirjan paras anti oli Laaksosen oma ääni, joka kaikui kirjassa olevissa lainauksissa. Minua hiukan häiritsi, että Laaksosen elämänkumppani esiintyy vuoroin omalla nimellään, vuoroin lempinimellään. Tomin piirustukset eivät taatusti edusta roisimpaa Tomia, vaan minusta kirjan kuvat ovat teknisesti taidokkaita ja osa niistä jopa kauniita.

Tom of Finlandin tuotanto ei ole lempitaidettani, mutta en voi kiistää hänen olleen lahjakas piirtäjä. Hän teki taidettaan aikana, jolloin se, mitä hän ja kuvansa edustavat, oli laitonta ja avoimesti tuomittua. Tom of Finland on yksi maailmalla tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista ja alakulttuurien ikoni. Ehkäpä ihan ansaitusti. Makuasioista kun ei voi kiistellä.

Kalervo Pulkkinen (toim): Tom of Finland. Välähdyksiä nimimerkin takaa. Like 2016, 240s.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti