”Oli tehtävä kaikki, jos halusi suureksi laulajaksi. Ei riittänyt, että lauloi suurenmoisesti, oli myös näytettävä suurenmoiselta. - Sillä jo enne kuin kukan on kuullut äänesi, ovat kaikki nähneet sinut ja päättäneet, onko sinusta mihinkään.”
Nuori Aino Ackté on päättänyt tulla
tähdeksi. Vaatimukst ovat kovat, mutta kova on Ainokin. Lujasta
tahdosta tulee elämän mittainen tehtävä. Ilman sitä Aino Ackte
tuskin olisi sitä kaikkea, josta me hänet tunnemme.Tuo luja tahto
menestyä on myös Raija Orasen Ackté! -kirjan punainen lanka.
Kirjan alussa 18-vuotias kaunis ja
upeaääninen Aino Ackté on saapunut äitinsä kanssa Pariisiin
aloittamaan lauluopinnot. Hän on jo kotimaassaan jonkinlainen pikku
tähtönen, mutta suuri maailma pitäisi vielä valloittaa ja voittaa
tärkeimmät palkinnot. Se ei käy ilman opintoja, yksinäisyyttä,
juonittelua ja kalliiksi tulevia illallisjuhlia. Päänvaivaa
tuottavat Ainon melkoisen despoottimainen äiti ja Suomeen jäänyt
poikaystävä Heikki Renvall.
Ainon äiti on varsinainen despootti ja
tytär kuuntelee äitiään hiukan liian kiltisti – ainakin alkuun.
Emmy -äiti on itse menestynyt laulajatar, jolla on huimat
vaatimukset tytärensä suhteen. Alkuun hän ei anna Ainon laulaa
nuottiakaan, mutta lopulta lupa heltiää ja Ainon tulee olla vain
paras. Mikään muu ei kelpaa.
Ajan mittaan Ainosta tulee tähti
ympäri Eurooppaa ja hän yrittää menestyä myös USA:ssa. Menestys
valtameren takana takaa paremmat asemat, kun laulaja neuvottelee
sopimuksistaan Euroopassa. Aino on juhlittu ja ihailtu, menestynyt
laulaja. Hän saa tavata kuninkaallisista aikansa taideneroihin ja
pyöriä seurapiireissä. Ihailijoita riittää enemmän kuin sormia.
Ja vihamiehiä. Kilpailu on kovaa, taiteilijat kateellisia toisilleen
ja aina valmiina pilaamaan muiden maineen.
Vaikka Ainolla on Heikkinsä, hän
silti ajautuu Pariisissa suhteeseen Albert Edelfeltin kanssa. Kesken
salasuhdettaan Ainolla on kiire mennä naimisiin Renvallin kanssa,
koska hän odottaa lasta. Aino ei kuitenkaan halua jättää
estradeja, matkustelua ja laulamista, vaan yrittää sovittaa prheen
ja ammatin yhteen. Tuohon aikaan avioituminen ja lasten saaminen
merkitsivät, että lavalle pääsystä on turha haaveilla.
Aino Ackté oli naimisissa kahdesti.
Avioliitto Heikki Renvallin kanssa päättyi eroon ja Aino avioitui
uudelleen parin vuoden päästä maaherra Bruno Jalanderin kanssa.
Hän oli tuolloin 43-vuotias ja oopperaura alkoi olla ohi. Muutaman
vuoden Aino malttoi viettää Suomessa, mutta veri veti takaisin
Pariisiin.Uusi aviomies oli löytänyt sillä välin muuta tekemistä.
Myöhemmällä iällään Ackté oli aktiivinen kulttuurivaikuttaja
Suomessa, hän oli perustamassa muun muassa Kansallista Oopperaa.
Savonlinnan oopperajuhlat syntyivät Ainon ja Heikki Renvallin
aloitteesta.
Raija Orasen kirja on mielenkiintoinen
kuvaus Suomen kaikkien aikojen kuuluisimmasta oopperalaulajasta.
Oranen on mennyt hyvin Ainon nahkoihin ja hän on
onnistunut kutomaan Ainon yksityiselämän, taiteen sekä historian
eri vaiheet hyvin yhteen. Oranen on taustatyönsä tehnyt
huolellisesti, hän kirjoittaa historiaa eläväksi ja saa lukijan
hyppäämään sadan vuoden aikaisiin tapahtumiin mukaan muiden
aikalaisten joukossa. Ainon elämän kiemuroissa ei aika todellakaan
käy pitkäksi. Historiallisista romaaneista ja elämänkerroista
pitävälle tämä on yksi tämän vuoden mukaansatempaavimpia
lukuelämyksiä.
”Käsiini satui valokuva, joka on otettu Olavinlinnan juhlilla 1930, samana vuonna jolloin lapualaiset pakottivat Brunon eroamaan maaherran virasta. Minä seisoin kuvassa lavalla puhumassa paperi kädessä, ilmeisesti kiittelemässä esiintyjiä. Kun katsoin hahmoani, kauhistuin. Jotenkin olin luullut, etten ollut muuttunut kovinkaan paljon parhaista päivistäni. Mutta mitä näinkään! Uumansa kadottaneen, raskastekoiseksi muuttuneen matroonan, jonka kaula oli miltei uponnut hartioihin ja kasvot olivat levinneet leivinuunin kaltaisiksi. Pahinta kaikessa oli kampaus, tuo hirveä muodin sanelema polkkatukka, jonka olin luullut nuorentavan minua.”
Raija Oranen: Ackté!
Kustannusosakeyhtiö Teos. 2016. 443s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti