Anne Mattsson: Tellervo Koivisto - elämäkerta

”Presidentin puoliso toimi myös presidentin sijaisena. Jos presidentti ei ehtinyt konserttiin tai nyttelyn avajaisiin, paikalle meni puoliso. Tellervo Koiviston läsnäolo nosti monen tilaisuuden arvoa ja herätti isännissä tyytyväisyyttä. ”

Varasin tämän kirjan kirjastosta jo keväällä aavistamatta miten ajankohtaiseksi sen päähenkilö tulisi seuraavien viikkojen aikana. Seurasin tuhansien ja taas tuhansien suomalaisten tavoin, miten Tellervo Koivisto jätti jäähyväisiä miehelleen. Hiljaisesti, vähäeleisesti, mutta samalla voimakkaasti.

Historiantutkija Anne Mattssonin kirja kertoo henkilöstä Tellervo Koivisto, ei niinkään presidentin puolisosta Tellervo Koivisto. Kirjan päähenkilö on kyllä itse sitä mieltä, ettei kirjaa olisi kirjoitettu, jos hän ei olisi ollut Mauno Koiviston vaimo. Herkkä, mutta samalla vahva Tellervo Koivisto ei ole kuka tahansa, vaan melkoisen värikkään elämän elänyt rouva. Hän on toki Mauno Koiviston vaimo, mutta hän on elämänsä aikana ollut paljon muutakin, ollut mm. kansanedustajana ja Suomen Kuvalehden ”Tellervo Koiviston piväkirjat”-palstan kirjoittaja.

Rouva Koiviston elämästä riittääkin paljon kirjoitettavaa. Vaikka kirja kattaakin Koiviston koko elämän syntymästä vuoteen 2016, sen keskeisimmät vuosikymmenet ovat 1950 ja 1960 -luvut. Minulle mielenkiintoisinta oli lukea Suomen poliittisesta historiasta, onhan Koiviston pariskunta saman puolueen ihmisiä kuin minä. Kirjassa ei kaihdeta kipeitäkään aiheita, kirja käsittelee niin Tellervo Koiviston ahdistusta ahtaassa kotirouvan roolissa kuin myöhemmin puhjennutta masennusta.

Kirja etenee kronologisesti luku luvulta lapsuusvuosista kohti nykyhetkeä. Tellervo Koiviston elämässä on ollut monia sattumia, jotka ovat johdattaneet häntä siihen, joka hän on. Yksi tällainen on Mauno Koivisaton tapaaminen vuonna 1950. Vuosien saatossa Koivistoista tuli käsite, yhtä ei ole ilman toista. Molemmat tukivat toisen uraa ja elämän ratkaisuja. Tellervo oli Maunon uran kulisseissa häärivä mahdollistaja. Toisaalta hänen asemansa yhteiskunnassa näkyvän miehen rinnalla mahdollisti rouva Koivistolle asioita, joissa hän pystyi ajamaan itselleen tärkeitä asioita, kuten naisen aseman vahvistamista modernimpaan suuntaan. Suomen Kuvalehden kolumnit pääministerin rouvana toivat hänelle omaa näkyvyyttä ja myös ääniä: eduskuntaan pyriessään hän pääsi helposti läpi. Kansanedustajan toimen lisäksi rouva Koivisto on ollut myös mukana kuntapolitiikassa sekä yhdistyksissä.

”Vasta 1960-luvun naisliike sai Tellervo Koiviston ääneen. Ironiseen tyyliinsä hän kertoi Maarit Tastulalle haastatttelussa, että puhui miehelleen mielellään automatkoilla, kun toinen ei päässyt karkuun, eikä voinut paeta sanomalehtien taakse.”

Yli 400-sivuinen elämäkertaon tuhti paketti Koivistoja, SDP:n, naisten aseman, Suomen ja kotimaisen politiikan historiaa. Mattsson on tehnyt mittavasti töitä, lukenut aineistonsa huolellisesti läpi ja ottaa aiheestaan kaiken irti. Kirja etenee varsin kronologisesti ja joka kappaleen aiheeseen perehdytään perusteellisesti. Kirjassa on myös paljon kuvia Koivistojen julkisesta työstä, mutta myös kotioloista.

Mauno Koiviston tietä työväenluokan satamajätkästä valtakunnan ykköspallille on pidetty menestystarinana, mutta ei hänen vaimonsa hänelle häviä. Kovin monen pienviljelijän tyttären tie ei vie kuten Tellervo Koiviston on vienyt. Tellervo Koivisto eroaa tavisrouvista selvästi. Hän on saanut tavata maailman johtajia ja päässyt kertomaan heille sekä monelle muulle hänelle tärkeistä asioista. Omalla tavallaan, rauhallisesti, mutta varmasti.

Pitkään ja varsin erikoiseen elämään on kertynyt paljon viisautta. Onneksi Anne Mattson kirjoitti ne kirjaksi.

”Tellervo Koivisto ei jättänyt politiikkaa yksinomaan äänestämiseen vaaleissa. Hänhän oli ollut puolueen jäsen jo vuodesta 1952, mikä merkitsi kuulumista kannattajakunnan ydinjoukkoon, olkoonkin, ettei hän kuulunut kovin moniin puolueen järjestöihin. Ja vähitellen hänen aktiivisuutensa aste nousi. Hän seurasi politiikkaa aktiivisesti ja alkoi ottaa myös kantaa. Päiväkirjasta oli tullut myös poliittisen taistelun kenttä, jossa saattoi sivaltaa vastustajia.”

Anne Mattsson: Tellervo Koivisto - elämäkerta. Siltala 2017. 424s.